La vida de Tia

Kohta viikko matkaamista takana ja viikossa kerenny tapahtua vaikka ja mitä! Musta tuntuu että ollaan oltu reissun päällä jo monta viikkoa ja siks onki ihanaa, että saavuttiin muutamia tunteja sitten Balille ja voidaan hetkeks aikaa pysähtyä ja ruveta prosessoimaan tätä kaikkea tapahtunutta. Kuulostaa varmaan nyt kauheelta kehuskelulta, mutta tän viikon aikana mulle ei oo tapahtunu mitään muuta kun hyvää! Oon ehkä jossain pilvilinnassa ja kohta putoon täältä ja kovaa, mutta oon kauheessa onnellisuus kuplassa ja tekee vaa mieli halailla kaikkia! Tottakai välillä on väsyny ja tulin itseasias heti tiistai iltana kipeeks, mutta se mitä kaikkea olin jo mun päässäni kelaillu, että vois tapahtua, niin siihen verrattuna pieni rään valuminen ei ole mitään!  Mä palailen astialle kun saan mun pään taas balanssiin ja tajuun missä mä taas olen. Tää on mahtavaa!!  Mulla on ihan pieni koti-ikävä, onneks Ida-rakas nukkuu mun vieressä. <3

Viikko sitten t iistaina saavuttiin tosiaan Hong Kongiin heti aamulla paikallista aikaa klo 5:20. Hypättiin tietenkin heti bussiin ja lähettiin suunnistaa hostellille päin, koska oltiin vedetty kaksi vuorokautta noin viiden tunnin yöunilla, joten väsymys rupes jo painamaan. Löydettiin pienen pyörimisen jälkeen hostellille, jossa meille kerrottiin että päästään meijän huoneeseen vasta 12 aikaan. Häntä koipien välissä kipitettiin aamupalalle, jossa notkuttiin muutama tunti.. Päätettiin kuitenkin luovuttaa ja lähtee takas hostellille anelemaan huonetta. Ei tarvinnu kovasti anella kun respan täti huomas meijän roikkuvat silmäpussit ja varmaan säälistä päästi meijät johonkin toiseen huoneeseen nukkumaan. Ja mehän nukuttiin. Neljän aikoihin noustiin ja saatiin tsempattua ittemme kiertelemään lähialueita ja käymään paikallisella markkinakadulla, joka myöskin löydettiin vasta muutaman hikikarpalon jälkeen. Me oltiin täällä. Tsim Sha Tsuin satama. One of the bitches.  Eksyttiin paikallisen ...

Tänään koitti vihdoin se päivä kun minä ja mun rakas serkkuni Ida lähdettiin kohti tuntematonta! Käytiin eilen jo viemässä rinkat kentälle ja checkattiin ittemme sisään, jotta saatais tänää aamulla nukkua vähä pidempään ja muutenkin on sitten rennompi lähteä kun yksi asia hoidettuna. Meinas eilen jo heti kentällä iskee lievä paniikki ku self-checking ei sit heti onnannu ja masiina herjas ettei nimet passissa ja varauksessa ois ollu samat. Ei hitto. Just noita ylimääräsiä sydämen lyöntejä sä et haluu ku sulla on miljoona asiaa mielessä. Onneks Finnairin tiskillä homma kuitenki selvis eikä ollu mitää probleemaa.. Huh, fiu!  Tänään aamulla  heräsin ensimmäisen kerran jo klo 4, unentokkurassa ja pienessä jännityksessä päätin pukee vaatteet jo varmuuden vuoksi valmiiksi päälle ja menin vielä tunniks sänkyyn pyörimään ja muka-nukkumaan. Sit vaan nopeet aamupuurot naamaan ja menoks! Kentällä halailtiin vielä saattokomiteaa ja pyyhittiin silmäkulmia, Ida...