Välkommen till Mumindalen (FINLAND, only 2 months late).

Siis oonhan mä vaa semmoset 2 kuukautta myöhässä näistä bloggailuista, ei vaa oikeesti oo ollu mitää fiilistä jakaa mitää asiaa ku ollu vähä masennusta ilmassa. Mutta koska asioilla on taas tapana järjestyä niin nyt on taas intoo ja aattelin jakaa tämmösen tekstin jonka oon joskus aikasemmi rustannu :P

Lähin joulukuun 21 päivä laivalla Joulun viettoon Suomeen, matkakumppanina oli mun kolleega (hahaha) Jenna, joka oli noin puol vuotta Nyköpingissä aupparina. Meillä matka lähti hyvin käyntiin pienellä jännitysmomentilla, ku mulla ei ollu kännyä, onneks mun kaveri Patrick (joka ei itseasiassa taida enää olla mun kaveri, iha turha kysyy miks koska en tiedä :D) saatto Muumin terminaaliin ni sain hetkellisen yhteyden Jennaaki. Hyvin Jenna terminaalin pubiin ähers 5 laukun kaa :D Niitä sit raahattii pitkin terminaalia ja mahto kyl näyttää huvittavalta ku kaks blondia vetää, kantaa ja työntää 7 laukkua, eikä ees semmonen rullaporras systeemi toiminu nii siinä vasta oli ähertämistä ku ylämäkeen piti työntää.. Ainaki meist se oli huvittavaa, mut molemmat oltii vaa nii superinnoissamme et päästää Suomee ettei meit mitkää laukut jaksanu haittaa :D

Olin koko aamun tuntenu huippausta ja vähä huonoo oloo, mut aattelin et salee johtuu vaa siit ku en oo syöny ku venttasin vaa sitä laivabuffettii. Mut kyllä me lopulta pääteltii, et mul oli lämpöä ja viisaana olisin jääny koko illaks hyttiin, mutta kerran kun sitä laivalle pääsee niin ei vaan pystyny ja siitä sit kärsin koko Suomireissun aikana 10 päivän antibiottikuurilla ja 3 päivän kuumeella. Mut oon iha varma et jos oisin jääny hyttii ni mun olo ois ollu viel kurjempi ;D

Laivalla nyt sitte sattu kaiken näköstä mukavaa ja epämukavaa (xD), mut hauskaa oli pääasiassa ja saatiin syötyä buffetissa hyvin ja juhlittua kotiinmenoa. Oli kyl ihan liikaa armeijapoikia siellä, ku niillä oli tj0 risteilyt käynnissä, ja osa oli tuttujaki jopa. Oikeestaa tuntu ettei siel ollu tyylii yhtää tyttöä meijän lisäks, joka ei aina ollu välttämättä iha kiva tunne :D Ja mitä oiskaam laivareissu ilman uusia tuttavuuksia (syylliset kyllä tunnistavat piston sydämessään) :D Selvittii kumminki maihin vaik laivalla oli iha superkova keinutus ja tanssilattial oli hauskaa ku ihmiset meni iha laidasta laitaa, saatto toki aikuistenjuomallaki olla oma osuutensa..

Crazy shit and sorry it wasn´t even good..

Ihan parasta oli nähä mun maailman rakkaimmat pikkuveljet! En voi käsittää et ne on kasvanu nii paljon ja et ne on iha teinejä jo! Mulla on niitä nii ikävä kokoajan, vaikkei sitä uskois ku riitelyunhän se aina johtaa ku nähää :D Sisarusrakkaus <3 Sit näin vielä meijän uuden tulokkaan, eli ton maailman sulosimman koiranpennun, iskän sanoin elokuvapentu, ku leffois noi pennut näyttää just tolta! Sen nimi on Brandy ja se on oikeestaa mun pikkuveljen koira ja sen pitäis sitä nyt hoivaa ja siivota pissoja lattilta ja iha hyvihä se meni, mut saa nähä kui kaua jaksaa ;)) Siellä se tuli mun varpaita nakertaa aamusin, eikä muute ollu mitenkää hellää :D Nii ja meijän vanhuskoiruli Karoki oli siellä viel voimissaan ja sit tää pikkuriiviö Bruno oli iha kreisi niiku aina ja ihanaa ku se sit leikkii ton söpöliini pennun kaa. Että voi olla koiriaki nii kova ikävä, iha hulluu! :D

Joulu tietty on ihanaa aikaa ku saa olla perheenkaa, tosin olin mukavasti kipeenä mun ekana jouluna, joka siis vietettii heti seuraavana päivänä ku tulin Suomeen koska rakas serkkuni oli äitini luona kylässä ja päästii sit yhes availee paketteja. Jee siellä oli mulle uus känny ja villasukkaa ja voiteita ja vaikka ja mitä!

Ja toisena jouluna eli siis aattona, jonka vietin isäni luona, saatiin kaikki (minä ja veljet) supersiistit korvakuulokkeet ja liput Cheekin stadion keikalle! Iha mahtavaa! Vaikkakin veljet oli vähä sitä mieltä ettei kehtaa sinne mennä (jäi viel vähä epäselväks oliks kyse Cheekistä vai musta..).